Jääkiekko on Esko Hurrille sydämen asia

Mikkeliläisille kiekkojännäreille Esko Hurrin iloinen olemus on tullut tutuksi vuosien saatossa. Nykyään järjestysmiehenä toimiva Hurri on ollut mukana mikkeliläisessä kiekkoilussa noin viisikymmentä vuotta.

- Parhaimmillani olen toiminut samanaikaisesti joukkueenjohtajana, huoltajana, rahastanut lipputulot ja pyörittänyt Jukureiden bingoa. Jälkikäteen olen miettinyt, kuinka olen kaikkeen ehtinyt, sillä siviilityö ja perhekin piti hoitaa, Hurri naureskelee.

Jukureiden joukkueenjohtajana ja huoltajana hän toimi koko 1970-luvun. Menneiltä vuosilta riittää värikkäitä muistoja, silloin huoltajan hommat vietiin kotiin asti.

- Pankalan kaukalon aikoina pukukoppi oli kaukalon laidalla sijaitseva koppi, jossa oli halkolämmitys. Pelin jälkeen pelaajat jättivät varusteet koppiin kuivumaan ja välillä haju olikin melkoinen. Vaimon kanssa sitten pesimme niitä kerrostalossa sijaitsevassa pesutuvassa. Vaimo teki myös voileipiä pelaajille vieraspeleihin evääksi, tulee taustoitusta todellisesta talkoomeiningistä.

Pelimatkatkin poikkesivat melkoisesti nykypäivän matkustamisesta. Busseissa ei elokuvia katseltu, vaan matkustaminen oli välillä melkoisen karuakin.

- Busseissa ei silloin ollut lämmitystä. Ainoa lämpö tuli bussin alla kulkevasta pakoputkesta ja bussissa pojat istuivat pitkiäkin pelimatkoja vilttien alla, hän muistelee pisimmillään Ouluun saakka yltäneitä reissuja.

Välillä ruokailukin oli niin sanotusti sangen retkeilyhenkistä. Pelaajien vaihtaessa varusteita ja siirtyessä linja-autoon, eräänkin kerran oli mukava yllätys odottamassa.

- Itselleni on jäänyt mieleen, että kerrankin keräsin mailat ja muut tarvikkeet nopeasti autoon ja bussin takaosassa lämmitin kaasupullon avulla pelaajille muutaman kiloin nakkeja painekattilassa. Siihen lisukkeena voileipiä ja kylmää maitoa, niin pojat olivat tyytyväisiä.

Takavuosina Jukurit pyöritti myös omaa bingoa, joka sijaitsi Mikonkadulla nykyisen RM-Vauhtipyörän tiloissa. Porukkaa riitti ja joukkue sai lisää varoja.

- Palkintona oli muun muassa kahvia, suklaata, voita ja joulun aikoihin arvoimme kinkkuja, Hurri kertaa.

Hurri jaksoi tehdä töitä joukkueen eteen myös kesällä. Jukurit ja Mikkelin Palloilijat pyörittivät yhteistä tanssilavaa Hiihtomäen lavalla

- Siellä kävi alussa paljonkin porukkaa ja talvisin homma pyöri tanssihallin tiloissa. Paltialan Raimo teki todella ison työn näiden tapahtumien eteen hoitamalla kaiken siivouksesta julisteiden jakamiseen.

Järjestysmiehenä Hurri aikoo jatkaa yhä. Järjestysmieskortti on uusittu viideksi vuodeksi eteenpäin. Vanhaa konkaria hiukan huolettaa, että nuoria on talkoopohjaisessa hommassa vähän.

- Ei tätä rahan vuoksi tehdä, sillä tästä saa pienen nimellisen korvauksen. Välillä tulee mietittyä, että olisi kivaa katsoa peliä katsomosta ja tuulettaa maaleja kunnolla, Hurri naurahtaa.

Takana on pitkä ja kunnioitettava rupeama mikkeliläisen kiekkoilun eteen. Työ on vaatinut paljon aikaa ja uhrauksia, mutta hetkeäkään hän ei kadu.

- Jääkiekko on ollut itselleni sydämen asia ja sen kautta olen saanut elää antoisan elämän. On todella hienoa seurata nuoria miehiä hienon harrastuksen parissa ja nähdä heiden kehittyvän, hän päättää.

Teksti: Jesse Kemppainen
Kuva: Petri Lyytikäinen

7.3.2010