Jukureiden huollolla; Ari Myyryläisellä, Matti Tuomisella ja Pekka Tarkiaisella riittää hommia.

Jazzista pitävä isähahmo

Kuudetta kauttaan Jukureiden huoltajana toimivalla Matti Tuomisella on takanaan komea ura huoltotehtävissä. Mies on viihtynyt hienhajussa yli 30-vuotta.

- Jääpallon puolella aloittelin ja jalkapallon kautta siirryin Risto Dufvan houkuttelemana Jukureihin. 80-luvun alussa olin muutaman vuoden sivussa lapsen syntymän vuoksi, mies muistelee.

Oma aktiiviura myös rumpujen parissa hyvin viihtyvällä miehellä jäi lyhyeksi.

- Pelasin jalkapalloa B-junioreihin saakka MP:ssä, mutta ymmärsin nopeasti paikkani olevan huoltopuolella, Made naureskelee.

Jääkiekon Mestis on nykyään nuorien pelaajien sarja. Tuominen arvelee olevansa pelaajille välillä myös isähahmo.

- Monet pelaajat ovat ensimmäistä kertaa poissa kotoa, joten pyykinpesut ja vastaavat ovat uutta. Pelaajat saavat pestä pyykkiä hallilla. Pelaajat pistävät rahaa kippoon omantunnon mukaan ja rahoilla ostamme pesuaineita hallille.

Rauhallinen Tuominen joutuu välillä myös ojentamaan nuoria pelaajia, mutta lempeällä kädellä.

- Selkeä sääntö on, että varusteet pysyvät omassa lokerikossaan. Välillä lattialle jääneet pyyhkeet löytyvät pakastimesta ja luistimia saattaa kadota, mies kuittaa pilke silmäkulmassa.

Kuinka kauan kokenut huoltaja jaksaa vielä roikkua pukukopeissa ja istua bussissa?

- Mennään kausi kerrallaan, mutta tavoitteena on hypätä sivuun ennen käskyä. Toivottavasti itsestäni ei tule katkeraa ex-huoltajaa, joka istuu katsomossa valittamassa kaikesta. Kokemusta saattaa monella olla, mutta kukaan ei kuitenkaan ole korvaamaton.

- Joukkueen menestyminen on paras palkinto. Huoltajan hommissa arvostus tehdään itse ja teot puhuvat puolestaan. Tietysti kehut aina lämmittävät, sillä kukapa niistä ei tykkäisi.

Millainen on sitten hyvä huoltaja?

- Sulkia omaan hattuunsa keräävälle tyypille homma ei sovi. Huoltajan tehtävänä on pitää varusteet kunnossa ja siloin olet tehnyt työsi hyvin, kun huoltaja ei näy. Hommaan sopii hyvin jo ammattikoulussa oppimani lause, eli ammattimies tekee hyvää jälkeä huonoillakin välineillä, mies arvioi vuosien kokemuksella.

Tuominen on päässyt huoltajan hommissa kiertämään ulkomailla. Eksoottisin
jäähalli löytyi Sloveniasta.

- Kenttää jäädytettiin laitteella, jota veti todella vanha traktori. Traktorista nousi sellainen savu, että koko jäähalli oli savun peitossa, mies muistelee päätään puistellen.

- Keväällä 2007 pääsin mukaan universiadeihin Italiaan ja sain hyvää oppia pitkään maajoukkueen huoltajana olleelta Neka Haapaselta.

Haastattelun aikana jazz-musiikista useasti puhuva Tuominen löytää myös yhtäläisyyden jazzin ja jääkiekon parista.

- Molemmissa saa sooloilla, mutta teemassa pitää pysyä, sillä muuten nuotti ei soi, mies pohtii.

Tuominen on yrittänyt saada myös pelaajia kuuntelemaan jazzia.

- Välillä joku aina lähtee mukaan, mutta usein eivät jaksa montaa kappaletta kuunnella, huoltaja hymähtää.

Mikä saa rauhallisen huoltajan hermostumaan?

- Epäonnistumiset tietysti harmittavat pelaajia, mutta tahalliset mailojen ja varusteiden rikkomiset harmittavat, sillä ne ovat kuitenkin joukkueelle rahanarvoista tavaraa, Tuominen muistuttaa.

Pekka vaihtoi kaukalosta fysioterapeutiksi

Pekka Tarkiainen on toiminut noin kaksi kuukautta Jukureiden fysioterapeuttina. Neljä edellistä kautta jouluna fysioterapeutiksi valmistunut mies toimi joukkueen hierojana.

- Hyvin olen viihtynyt ja pystynyt samalla kehittämään ammattitaitoani. Joukkueen mukana myös kokee asioita, joita ei työssä ja koulussa muuten oppisi, Tarkiainen arvelee.

Oma pelaajaura Jukureissa kesti 13- vuotta. Vanha pelikaveri luonnehtii Tarkiaista hyväksi puolustavaksi hyökkääjäksi. Oman uran lopettamiseen ei liittynyt dramatiikkaa.

- Realiteetit tulivat vastaan ja opiskelut kiinnostivat enemmän. Jotain pientä puhetta oli tryoutille menemisestä Suomi-sarjaan. Pääsin Tampereelle hierojakouluun ja samalla Tapparan SM-liigajoukkueen mukaan opiskelijahierojaksi. Tapparassa olin vuoden ja sieltä sitten Jukureiden mukaan.

Miehen päivät venyvät välillä pitkiksi. Päivät kuluvat Mikkelin OMT-klinikalla fysioterapeuttina ja illat jäähallilla joukkueen mukana. Jukureiden mukana mies aikoo mennä kauden kerrallaan.

- Katsotaan kuinka työt antavat aikaa harrastukselle. Viihdyn ammatissa hyvin ja halua on jatkuvasti kehittää itseäni ja oppia lisää alalta, mies tarinoi.

Muutama pelaaja on jäänyt persoonana hyvin Tarkiaiselle mieleen.

- Timo Kuuluvainen, Tuomas Immonen, Matti Koistinen ja OP Komulainen ovat pelaajia, joiden kanssa saa olla jatkuvasti varpaillaan kopissa, mies naureskelee.

Muutama kausi sitten mies joutui pitkästä aikaa Jukureiden vapaaehtoisissa harjoituksissa toistoimiin joutuessaan vastaamaan sanoistaan ja menemällä maalivahdiksi.

- Tillasen Kaitsulle sanoin, että helppoahan maalilla on seisoa, kun on enemmän varusteita kuin maskimiehillä. No, jouduin vetämään kamat päälle ja menemään maalille. Tulipa huomattua, että jäähän meneminen on helppoa, mutta pystyyn
nouseminen ei. Jätkät onneksi taisivat sääliä, eivätkä laukoneet täysillä.

Tarkiainen lähettää myös terveisiä eräälle savolaisuudestaan ylpeälle pelaajalle.

- Komulaiselle terkkuja. Kokemuksia, kokemuksia OP, Tarkiainen kuittaa.

Jesse Kemppainen