16.08.2008 Jukureiden oma-kasvatti maalivahti Kai Tillanen aloittaa toisen kautensa Kotkan Titaaneissa. Mies ennätti kertoilla kuulumisistaan Marski-Cupin yhteydessä. Tillasen ja Titaaneiden viime kausi oli tapahtumarikas. Valmentaja vaihtui peräti neljä kertaa ja myös joukkueen talous puhutti. Sarjapaikka varmistui vasta karsintojen jälkeen. - Värikäs kausi, mutta itselläni ei ole valittamista. Sain pelata paljon ja näytin, että pystyn pelaamaan tällä tasolla, Kaitsu tarinoi. Mies arvioi myös kehittyneensä maalivahtina. Iso kiitos lähtee Mika Leivoselle, joka toimi viime kaudella Titaanien maalivahtivalmentajana. - Teimme Mikan kanssa tosi paljon duunia ja harmi, että törmäsin kaveriin vasta nyt. Toivottavasti pystymme jatkamaan yhteistyötä yhä, vaikka Mika siirtyi JYPin palvelukseen, Tillanen toivoo. Mikkelin mies viihtyi Kotkassa. Viime kaudella Tillanen kävi pelaamisen ohella myös töissä, mutta keskittyy tulevalla kaudella pelkästään pelaamiseen. - Kotka on mukava merikaupunki. Voin keskittyä nyt pelkästään kiekkoiluun ja tämä oli yksi syy Titaaneissa jatkamiseen, mies kiittelee. ”Vaikea oli luistella päätykatsomon eteen” Viime kaudella Kaitsulla oli edessään mielenkiintoinen paikka. Mies luisteli Kalevankankaalle vierasjoukkueen paidassa. - Ero muihin peleihin on kuin yö ja päivä. Kotihalli ja paljon tuttuja katsomossa, joten olihan se vaikea paikka. Kovasen Arin kanssa uhottiin ennen peliä haastattelussa, että laitetaan Mikkeli sekaisin. Mutta eihän se ihan niin kuitenkaan mennyt, muistelee Tillanen. Tillanen oli Jukureissa pienessä roolissa. Värikkään pelityylinsä ja iloisen olemuksen vuoksi mies on kuitenkin erittäin suosittu pelaaja fanien joukossa. Miehen suosion huomasi Marski-cupin aikana. Käytävillä Kaitsulla riitti juttuseuraa. - Täällä on aina ollut lämmin vastaanotto, joten jotain on varmaan tullut tehtyä oikein. Voitimme talvella Jukurit ja kuitenkin Mikkelistä tuli paljon hyvää palautetta, kiittelee nollapelin Jukureita vastaan torjunut Tillanen Mestaruus ja muutama peli kohokohtina Tillanen pelasi ensimmäisen pelinsä Jukureiden edustusjoukkueessa jo kaudella 1996/97. Avauspelissä kaatui Lieksan Hurtat ”iloisen itälohkon” aikoina 2. divisioonassa. - Ikonin (Lasse Kanerva) rannelaukaus oli pelottava jo silloin. Jukureiden historiasta puhuttaessa puhutaan vain Mestiskausista, mutta kuitenkin täällä on tahkottu kiekkoa jo pitkään. Tillanen oli voittamassa Jukureiden viimeisintä mestaruutta keväällä 2006. Jaakko Suomalainen oli selvä ykkösvahti, joten rooli jäi pieneksi. Välit muihin vahteihin ovat kuitenkin hyvät. - Olihan se tietysti mahtava juttu, mutta ei siitä täysin osaa nauttia, sillä en pelannut pleijareissa yhtään peliä. Tietysti olet osa joukkuetta, mutta eihän se ole sama kuin pelata jatkuvasti. - Tervettä kilpailua ja olemme toistemme tukena. Reunasen Arin kanssakin tulee aina vaihdettua kuulumiset pelin jälkeen. Jukureissa pelatuista peleistä yksi nousee miehen muistoissa ylitse muiden. Hermes kaatui keväällä 2006 Mikkelissä 3-1. - Isäni oli kuollut aikaisemmin ja päätin torjua voiton isän muistoksi. Lataus peliin oli kova ja tunne onnistuneen pelin jälkeen huikea, mies herkistyy. Hatarin askelin eteenpäin Tillasen tulevaisuus pelaajana on vielä auki. Maalivahti myöntää ulkomaiden kaukaloiden kiinnostavan. - Totesin aikoinaan haastattelussa, että ennen kuin voit juosta pitää oppi kävelemään. Nyt kävely onnistuu hatarin askelin ja pikkuhiljaa voisi opetella juoksemaan, mies virnuilee. - Ikää alkaa jo olla sen verran (27-v), että kohta pitäisi alkaa vakavoitua ja miettiä mihin tulevaisuudessa laskeudutaan ja jäädään. Jos paikka ulkomailla aukeaa, niin olen valmis lähtemään. Haastatteluhetkellä Titaaneilla oli takana kauden ensimmäinen harjoituspeli. Venäläinen Mechel kaatui 2-0 ja Tillanen oli kaukalon hahmo. - Lindforsin Tomppa virnuilikin, että käytin kauden nollapelien kiintiön jo avauspelissä. Peli meni hyvin, mutta olihan mukana onneakin. Tillanen toivoo Titaanien välttävän karsinnat tulevalla kaudella. Paine karsintapeleissä on valtava. Tillanen on kokenut miltä sarjasta putoaminen tuntuu. - Nyt näyttää hyvältä. Toiveissa on pysyä terveenä ja saada paljon peliaikaa. Toivottavasti ei tarvitse enää sarjapaikasta karsia, sillä ne ovat karmeita pelejä. Pleijareissa hävitessä edessä on saunailta ja kesäloma, mutta sarjasta putoaminen saattaa kaataa koko seuran, kuten kävi Ahmoille aikoinaan. Jukureita Tillanen seuraa myös tiiviisti. - Tietysti tulee seurattua, sillä täällä on paljon kavereita ja tuttuja. Pelien jälkeen tulee usein soiteltua ja kerrattua tapahtumat. Kallioisen Ilen ja Petri Lehtosen kanssa olen paljon yhteyksissä, Tillanen päättää. Teksti: Jesse Kemppainen